Kinttupolut

Tiedättekö sen kun herää keskellä yötä johonkin kummalliseen tunteeseen? Jos herää vaikka kuolaan poskella? Ei tule kysymykseenkään, että kaikessa rauhassa pyyhkisi posken hihaan ja kääntäisi massuttaen kylkeään. Vielä mitä!
Sitä havahtuu hereille ja tuntee ihan selvästi, että suussa versoaa jokin kasvi, joka tulee vaatimaan koko alaleuan amputaation heti huomenissa. Ja sitten joutuu kulkemaan loppuelämänsä puhumattomana ja huivi kasvojen edessä, eikä pääse lastensa ylioppilasjuhliin, koska lapset häpeävät leuatonta vanhempaansa. Jos nyt edes sattuu olemaan enää hengissä silloin.
Mukavan virkistävä vaihtoehto öiselle työasioiden pohtimiselle - suosittelen lämpimästi. Koska jos pohtii yöllä työasioita, on aamulla vähän kiukkuinen kun joutuu menemään töihin. Mutta jos alkaa yöllä tehdä kuolemaa, onkin aamulla tosi iloinen edessäolevasta työpäivästä. Ihan vaan siksi, kun sattuukin olemaan vielä hengissä.

No tiedättekö sitten sen kun menee johonkin työjuttuseminaariin ja on vähän tylsä puhuja, jota ei oikein jaksa kuunnella varsinkaan kun se asia ei oikeastaan kosketa ollenkaan? Sen sijaan että piirtelisi kukkasia luentolehtiöön, näpläisi kännykkää tai torkkuisi, rupeaakin suunnittelemaan työjuttuja ja yhtäkkiä onkin ihan liekeissä ja kehittää hyviä ideoita toisensa perään ihan mielettömästi. Se luennoitsija jorisee jorisemistaan ja päässä kiehuu ihan mielettömästi ja siitä päivästä tulee produktiivisin ikinä.

No tiedättekö sitten sen, kun nämä jutut sattuvat peräkkäisille päiville?
Ensin nukkuu vimmatun huonosti, sitten on päivän verran ihan liekeissä ja kehittynyt ja sitten ei ole kumpaakaan, vaan nukkuu tosi hyvin eikä sen jälkeen ole yhtään liekeissä?
Tänään on justiinsa sellainen päivä.

*
Tulossa tohinainen viikonloppu: Isosiskolla treenit ja näytös, Isoveljellä treenit, Pikkusiskolla mitämäsitteen?

*

Siirrähän kirjanmerkkisi oikeaan osoitteeseen: http://www.kinttupolut.blogspot.com/