Tulinpa eilen kotiin. Laitoinpa ruokaa. Leivoinpa sämpylöitä.
Ja tunsin oloni varsin kummalliseksi.
Ei ollut kuumetta. Eikä nuhaa. Ei tautia.
Olin kulttuurishokissa!
Viime viikko vierähti nähkääs iltapoissaolojen merkeissä, koko viime viikkona en vastannut ruuanlaitosta; leipomisesta en ehtinyt edes haaveilla.
Ja nyt aivan yllättäen, puskista kertakaikkiaan, olikin sekä aikaa että pakko moiseen toimintaan.
Ja mikä vielä kummallisempaa: lähdimme koko perhe yhdessä taapertamaan koululle ja kirjastoon: Isosisko meni tanssimaan, Pikkusisko halusi mennä tanssimaan, mutta sai stressihepulin ja totesi ettei menekään - vaihdettuaan ensin tanssipuvun päälleen ja juostuaan salin päästä päähän kaksi kertaa, juuri ennen kuin ehdin kysyä ohjaajalta, saako hän osallistua ryhmään ja Isoveli tuli kirjastolle lueskelemaan. Kummallinen ilta.
Olin niin väsynyt että nukahdin kymmeneltä hraHakkaraisen kainaloon.
Olen vieläkin kulttuurishokeroitunut.
Kommentit