Olipa eilen taas päivä:

kävin aamulla työkkärissä ihan pikaisesti. Sisäänheittäjä oli pihalla kuin lintulauta. Toivon vain, että sain tarpeelliset paperit eteenpäin.

Pyöräilin aamulla kaupunkiin tämän työkkärikeikan jälkeen aivan ajatuksissani. Huomasin, että vastaan tepsuttaa jotenkin tutunnäköinen pariskunta. Mauno ja Tellervo Koivisto! Seuraavaksi ajattelin: apua, mitä jos ajan vahingossa niiden päälle!

Kävin kampaajalla. Hyvä.

Sen jälkeen olikin pelkkää alamäkeä: tarhan tädit ovat sitä mieltä, että olen turhaan huolissani Isosiskosta. En ole. Tyttö, jolla kesti vime kaudella kahdeksan kuukautta sopeutua tarhaan ja kavereihin, saattaa tälläkin kaudella tarvita hiukan potkimista - mutta olkoon.

Kissan takajalat halvaantuivat: selkärankaan on tullut luutumia. Ei tietoa, toipuuko, ja jos niin miten. Kissanpissa haisee kaikkialla, ressukka ei pysty pidättelemään. Onneksi on kivuton.

Päätä särkee koko ajan ja ihan liikaa. Loppuisi jo! Kunpa joku keksisi päänvaihdon.

Pahuksen jalkapalloturnaus lähestyy, pitäisi leipoa, pyykätä, siistiä ja tsekata että kaikki jalkapallovanhempivelvollisuudet tulevat täytetyiksi. Kääks, luulin että se turnaus on vasta viikon päästä.

Tietokoneessa on virus. PRKL.

Haluaako joku vaihtaa elämiä?