taas uusi päivä: kurkkuun sattuu, selkää ja kaikkia niveliä kolottaa. Mitä aikuisemmaksi (huom sanavalinta!) olen tullut, sitä herkemmin pienetkin flunssaoireet iskevät rajuina päälle. Koko viime yön kiehnäsin levottomana ja hikoilin tuskaisesti. Kuumetta ei kuitenkaan ollut, ei oikeastaan mitään muuta kuin tukala kivistys jokapuolella kehossa. Aamulla siirtelimme herraHakkaraisen kanssa tavaroita pois ikkunanvaihtajien tieltä: pienikin liike sai minut vuotamaan rajusti sairashikeä. Jätin sovinnolla Nopeahuolen kotiin ja köryyttelin bussilla töihin. Aamupäivän mittaan särkylääke tehosi ja nyt olo on melkein siedettävä.

**

En ole aikoihin päivittänyt kirjalistaa: olen lukenut aika vähän, enkä ole jaksanut niistäkään vähistä pitää kirjaa. Nyt on kuitenkin mainittava Juha Itkosen Myöhempien aikojen pyhiä - tosin vielä muutamaa kymmentä sivua vajaa. Hieno! Jollain tavalla hyytävä, olematta kauhistuttava. On pistänyt pohtimaan uskontoa ja uskonnottomuutta (myös uskoa /uskomattomuutta), sekä erityisesti uskontoihin liittyvien sääntöjen ja rajoitusten merkitystä ryhmään kuuluville. Tartun siihen vastahakoisesti enkä kuitenkaan malta laskea käsistäni. Haluaisin lukea illalla sängyssä, mutta en kykene - kirjan tunnelmassa on jotain niin painavaa, kipeää ja ankeaa, että yöunet menevät, vaikka lopetan lukemisen hyvissä ajoin.
Olen viime aikoina lukenut häpeällisen paljon kevythömpettä, joten hieno kokemus ylipäätään syventyä "kunnon" kirjallisuuteen, sellaiseen joka haastaa aivoja. 

**

tämä päivä on mennyt lempipuuhassani: powerpoint -esityksen rakentamisessa. Kivenä kengässäni on tosin se, että yritin ehdottaa tätä piällysmiähelle jo aikaisemmin - vaan ehdotukseni ei silloin kelvannut. Kun sitten omin lupineni vain ryhdyin toimeen, lopputulos oli "loistava&helvetin hieno! ja ihan valmis paketti vaikka mihin!" ("me kopioidaan tää vihkoksi tällä meidän uudella hienolla koneella, ja jaetaan kaikille, tää on niin selkee!")
HerraHakkarainen nauroi puhinoilleni eilen: "onko sun tiimityötaidoissa jotain vikaa? Kun tiimi ei usko sua?" minä väitin että ongelma on siinä, kun miehet haluavat aina tehdä asiat kamalan monimutkaisesti, eivätkä kuuntele naisia, jotka tietävät miten asiat tehdään helposti ja jotka (tässä tapauksessa) ovat tämän alan ammattilaisia.
Pääasia on kuitenkin lopputulos, hiontaa vaille timantti (no ei sentään, mutta ihan kelvollinen koulutuspaketti kuitenkin)
*paist-paist-paistattelen omassa itsetyytyväisessä erinomaisuudessani*

**

jaha, parit numerot vielä nakuteltava, sitten kotiin. ja huomenna larpatellaan Semmareiden tahdissa!

**

ainiin, meidän uutta hienoa kopiokonetta on käynyt huoltomies moikkaamassa jo kaksi kertaa. Jee