ja maanantaissa taas. Viikonloppu oli ihan liian lyhyt.
Naperoiden oli tarkoitus mennä yökylään ja tarjota parisuhdeaikaa meille vanhuksille. Niinpä kai: nougatjäätelöä muistuttavaa Pikkusiskoa ei huolittu yökylään (enkä olisi päästänytkään), joten parisuhdeaika kutistui pikaiseen illalliseen ja poskionteloiden haudontaan (ei! ei mitään perverssiä, vaan ihan oikeesti). Seuraavana aamuna tyttö pääsi samaan osoitteeseen kuin isotkin, leikkimään päiväksi. Mitä tekeekään vapaa-ajan humalluttama poskiontelotulehdukselta välttynyt äiti-ihminen?
Käy kaupassa
Inventoi ja putsaa jääkaapin
Suunnittelee tulevan viikon ruuat
Leipoo
Siivoaa
Vaihtaa vuodevaatteet
Vie pyörän keväthuoltoon
Siivoaa lisää
Pesee pesukoneen
ja kun naperot kotiutuvat, kaatuu äitipoloinen aivan uuvuksissa sohvaan ja huomaa että viikonloppua on jäljellä enää yksi päivä.
joka käytetään...vaatekaappien siivoukseen!

Mutta! Meiltä liikenee jätesäkillinen noin satasenttisiä pikkupojan vaatteita ja noin 60-80 senttisiä vauvanvaatteita. Kuka tarvitsee?

**

Sunnuntaina illansuussa mentiin pulkkailemaankin. Isosisko roikkui puussa. Isoveli opetteli laskemaan mäkeä ilman pulkkaa ja pystyasennossa. Pikkusisko harjoitti pingviiniluisua - pää edellä jäämäkeen. Äiti kiskoi perässään kahta pulkkaa.

**

Pohdin koko eilisen päivän, pystynkö kieltäytymään suklaasta paastonajaksi.
Lupaan kieltäytyä lakritsista ja salmiakista. Jos lupaan kieltäytyä myös hedelmäkarkeista, saanko säilyttää suklaan? (Lupaan olla syömättä levysuklaata, mutta voi olla että on ihan pakko joskus maistella suklaisia keksejä tmv.)
Vai onko se liian helppoa?
Tänään en kyllä aloita, eväänä on eilinen suklaatileivos.