paikallisradion kuunnelma alkoi taas. Hyvä tekosyy olla menemättä alakerran neukkariin tyhjentelemään laatikoita - käännän käsiteltävän tekstin (ihan kohta) näkyville ja yritän nakutella. Ei vain oikein työskentely nyt maistu, tai maistuu mutta hajanaisesti.

Ei ollut eilen ylioppilasjuhlaa. Oli kuitenkin joulujuhla. Tai jotain sentapaista kimulit hääräsivät. Itse lähdin konserttiin - kaunista, elämyksellistä. Yksi sielua tärisyttävä elämys, muutama vähän turha klisee.

Jaah, Piällysmiäs tuo uusia tuoleja (säätöä ja vääntöä)
nyt kelpaa istua, ja voi näppärästi vaihdella istuma-asentoa. Jalkojen alle kun vielä sais sellaisen korokkeen...
Tuskin ilkeän tunnustaa, millaisella tuolilla täällä verstaalla on tähän asti kyykötelty. Upouusi toimistotuoli jostain puljun olemassaolon alkuvuosilta...littaanistuttu ja säätöruuveiltaan jumin kokenut. Mutta nyt siis työt sujuvat tuetusti.
(olenko tukityöllistetty?)

Kunpa tänään ehtisi lenkille tai sauvomaan. Jospa se auttaisi alituiseen vetämättömyyteen.
Vetämättömyyteen voisi auttaa myös aikaisemmin nukkumaanmeno... olen aivan nukahtamisen partaalla kun tulen kotiin, piristyn pitkin iltaa ja siihen aikaan kun kunnialliset ihmiset (ja minä aina ennen) menevät nukkumaan, olen virkeimmilläni. Olen aina ollut aikaisin nukkumaanmenijä - vaan nyt kukkuilen ja haljuilen, töhötän telkkarin edessä.
En ole pariin viikkoon edes lukenut mitään (paria sivua illalla sängyssä juuri ennen nukahtamista ei lasketa, se on unilääke) . Ihan epätyypillistä. Olen jättänyt bussimatkakirjatkin kotiin. Kirjastosta juuri alkuviikosta laahasin valtavan kasan luettavaa, en ole siihen edes vilkaissut, enkä viime viikon kasaankaan. Pitäisikö huolestua?

Eilisessä konsertissa edessäni istui täti, joka ihan väkisin meinasi nukahtaa. Pilkki pilkkimistään läpi koko konsertin, kallistui aina kohti vieruskaveria ja säpsähti. Hetken päästä sama uusiksi.
Vähän kyllä ihmettelin - urut jyrisivät ja valot leiskuivat. Kummat unitavat.

**edit myöhemmin**
herrakerhon sivujäsen tuli visiitille. Tämä setä näyttää sellaiselta lastennäytelmien majavalta: pullea masukumpu, pyöreät rillit, aavistuksenomainen majavasössötys. Piällysmiäs ja herra Majava huseerasivat kilpaa kaappien kanssa - miksi näillä äijillä on niin valtaisa kaapittamisen tarve? Johan alkoi naurattaa se säätäminen - jos asian voi tehdä vaikeasti, se myös tehdään vaikeasti.
Tyhjäsin kolmessa minuutissa alakerran neukkarin laatikot suoraan pöydille. Odottakoot sälät ja roippeet siellä siivousinnoitusta.