Loma on peruuttamattomasti ohi, ja sen sain tuta heti verstasaamuni aluksi. Kukapa muukaan oli heti aamutuimaan puhelimen päässä kuin ystäväni Hanskamies! Sillä sekunnin siunaamalla katosi autuas lomatunnelma sielustani ja mielestäni, rentous on muisto vain ja työtä riittää, kiinnosti taikka ei.
Verstaalla on lähiviikkoina edessä melkoisia myllerryksiä: uusi työntekijä, uusi kompuutteri, uusi sisustus. Vanhat systeemit silti, olettaisin.
Olen - kuten tavallista - muutosvastarinnassa.

Olen silmäillyt aika ajoin avointen työpaikkojen tarjontaa - muutosvastarintani on niin paha.
Kuten hraHakkarainen sattuvasti huomautti, olen kultaisessa häkissä. Herrakerho on vihdoin koulutettu tavoille, minulla on asema ja joustava työ, eikä kukaan huomaa lievää - tai edes suurempaa - lusmuiluani.
Mistä löytäisin yhtä hyvän työn, joka ei sisältäisi herrakerhoa?

Aion kysyä, onko meillä sikarutontorjuntasuunnitelma. Tai siis lähinnä mikä on politiikka, kun kauhukolmikko alkaa rivissä jonossa ja ryppäänä sitä potea. Tähän asti kun olen saanut luvan toimittaa poissaoloselvitystä heti ensimmäisestä päivästä...

*

Sikarutto mielessäni olen tehnyt kotosallakin alustavia pelastautumissuunnitelmia THL:n ohjeistuksen perusteella.
Lähinnä olen varannut kotiin pussiruokia siltä varalta että tauti kaataa meidät aikuiset ketoon, emmekä kykene ruuanlaittoon.
Ja ostin jättipaketin nenäliinoja.

*

Pakko jatkaa herrakerhon pöytäkirjojen parissa. Pitää saada työpöytä sellaiseen kuntoon, että pääsen rauhassa työ2:n loppurapsan kimppuun.

*