massiivinen rumasana kopiokoneelle! Se upouusi hienonhieno kopiokone oikuttelee vihkotulostuksessa: vajavaisilla kyvyilläni pystyn tuottamaan joko yhden vihon kerrallaan tai yhden miljoonasivuisen vihon kerrallaan mutta en miljoonaa yksisivuista vihkoa yhdellä napinpainalluksella. Ja koska tänään on suuri happening, jossa myös uraauurtava Hanskamateriaali on jaossa, joudun tulostamaan Hanskamateriaalia yksi kerrallaan hamaan maailmanloppuun asti. En todellakaan tässä hässäkässä rupea etsimään kuusisataasivuisesta manuaalista vihjettä, mikä täpsykkä pitäisi asemoida jollakin toisella tavalla.
Ket-pot-hatuttaa. Koska joudun aina puolen minuutin välein palaamaan Hanskasmateriaaliin ja klikkaamaan "print".
Sanoisin että kohtuullisen epäjatkumoksellista työtä.
Olen myös tuottanut 2 kpl tosi epäkelpoja powerpointesityksiä, taitellut yhden materiaalin vihkoiksi, koska kopiokone ei suostunut ja repinyt hiuksia päästäni.
Ja tätä kirjoittaessani klikannut print noin puolentusinaa kertaa.
Saas nähdä, minkä jumin kohta saan aikaan.

*

Kaiken vähähiilarisen ruokavalio-ohjeistuksen keskellä kirjastosta löytyi luettavaksi täydellisen vastakohtainen dieettikirja: Hyvän tuulen dieetti. Tässä dieetissä napsitaan tarkoin määritellyssä järjestyksessä proteiineja, hiilareita ja mitälie muita ravintoaineita. Dieetin pääpointti on aivojen serotoniinitasoa nostavissa hiilihydraattipitoisissa välipaloissa (esim. teelusikallinen hattaraa!). Perinteiset runsaskuituiset täysjyvätuotteet eivät olleet millaisessakaan keskiössä, kasviksia ja hedelmiä syötiin aika lailla virallisten suositusten mukaisia määriä. Nämä hiilarivälipalat ja aterioiden koostaminen tuntuivat olevan avainsanoja.
Hyvälle tuulelle tulin lukemisesta kyllä: olin lukevinani rivien välistä että kyseessä ei oikeastaan ole mikään sen kummempi kuin kohtuus kaikessa -dieetti, joka antaa tilaa pienelle päivittäiselle herkuttelulle, ja jota rajataan (pseudo?)tieteellisin perustein aivojen serotoniinitasapainosta.
Kannatan ehdottomasti kohtuutta kaikessa.
Itselleni tällaisen dieetin seuraaminen olisi kyllä yhtä tuskaa. Ohjelmassa on määritelty esim. aamupala seuraavasti: hiilihydraatteja, proteiineja, hedelmä. Musertuisin joka-aamuisen selvitystyön alle - paljonko ja mitä oikeastaan pitäisi syödä.
Ja noin periaatteesta vastustan dieetti-ajattelua, ainakin itselläni on tavoitteena mahdollisimman terve ja terveellinen ruokamaailma.
Olipa ainakin napakka vastalause hiilaritietoisuudelle ja edes jonkinlainen puolustuspuheenvuoro terveen järjen käytölle.
Omaa kantaani asioihin en vieläkään ole ratkaissut (mutta yritän leipoa yhä täysjyväisempää leipää).

*

Täysjyvästä puheenollen: keittiössämme meneillään on ankara spelttikausi. Täysjyvävehnän mausta ja leipoutuvuudesta en pidä: siinä on jotain tunkkaista ja kuivattavaa, mutta tuo ikiaikainen ystävämme speltti maistuu miedolta ja tekee leipomuksistani mukavan pehmeitä. Neljänviljanleipä syntyy vaivattomasti käyttämällä ruisleseitä (toisinaan myös -jauhoja), kaurahiutaleita (ja joskus -jauhoja), täysjyväspelttijauhoja ja perusvehnää.
Speltti- ja kaurajauhot sopivat mainiosti myös kakkujen ja pikkuleipien leivontaan.
Ja tämän ilois-opettavaisen mainospätkän teille kustansivat suomen spelttiviljelijät. (kyllä kai, ja lehmät lentävät!)

*

Näin etenee päiväni vääjäämättä kohti illan huipentumaa, print-näppäintä klikkaillen ja puhelimeen vastaillen.

Jos pitäis vaikka kaffepaussin, ihan vaikka tässä syömingin ohessa yllättäen - Hanskamateriaalia printtaillen!