Isoveli kotiutui eilen leiriltään hyväntuulisena ja tyytyväisenä. Raportoi ponnekkaasti, että kalsarit on vaihdettu joka päivä - muuten ei vaatereppuun ollut koskettukaan.
Typykät kiehäsivät naperon kainalossa ja sylissä, Pikkusisko tunnusti suureen ääneen, että Isoveli on ihana.
Kiikkerä on pieni perheyrityksemme jos joku on joukosta poissa: Isoveli on kummallekin tytölle läheinen ja tärkeä. Varsinkin Isoveljen ja Isosiskon välinen suhde on uskomattoman lämmin, ja läheinen: he ovat hekottelukaverit. Ja Pikkusiskolle Isoveli nyt on isästä seuraava kuningas.
Suurta ikävää Isoveli ei tunnustanut poteneensa, mutta illalla kun kävin naperoita öittelemässä, tuli poika parveltaan alas ja halasi ja suukotti lujaa.

Pikkusiskoa murehdutti aamulla, viemmekö hänet lastenkotiin jos hän on oikein tuhma.
Vastasin, ettei hän osaa niin tuhma ollakaan. Ja että hän on rakas ja tärkeä, ja että me huolehdimme hänestä. Ja että jos me emme hänen kanssaan pärjää, on meillä vielä isovanhemmatkin apunamme.
Harmitti että on jossain vaiheessa tullut esitelmöityä Pikkusiskon kuullen aiheesta perhehuolto.
Muistiin itselle: pienillä padoilla on korvat!

*

Viikonloppuna luettua:

Laura Ingalls-Wilder: Luumujen poukama. Mitäpä siihen sanoisi: tyttökirjat toimivat aina, ja varsinkin päänsärkyisenä ja väsyneenä.

Manninen Katri: Kesä Kaliforniassa. Metka, leppoisa, nopealukuinen, ei mitenkään erityinen, eikä vaadi toista lukukertaa.

Joskus aikaisemmin jo luin vaelluspäiväkirjan: Ulla-Rosa Rautiainen: Riekonsulka, taipaleella taivaan ja maan välillä. Vaelluspäiväkirja pohjoisesta, yhden naisen yksinäinen vaellus Jäämeren rannalle. Lempeästi kirjoitettu luontokokemus, kauniit piirroskuvat.

Päätin joskus alkuvuodesta kirjata lukutuulella-kategoriaani suurinpiirtein kaiken mitä luetuksi saan, vähän tilastoidakseni kuinka paljon oikeastaan luen, ja millaista kirjallisuutta. Arvostelijaksihan minusta ei ole.
Laskin juuri: olen maininnut tänä vuonna 73 kirjaa. Luultavasti tuosta luvusta puuttuu muutama eepos - veikkaisin että 80 on aika lailla oikea saldo, sillä kaikkia hömppeitä en tule tänne kirjanneeksi, enkä liioin kaikkia sellaisia jotka olen aloittanut, mutta joita en ole jaksanut lukea loppuun.  Pari kirjaa viikossa, kutakuinkin.

*

täytyykin käydä antikassa vielä ennen reissua...