tuntuu siltä, että jalat eivät ole vielä tänään ehtineet koskettaa maanpintaa. Matalaa kiitoliitoa laukkaan: verstaalla on aina viikonlopun jäljiltä sata ja yksi asiaa tehtävänä, oli Isoveljen hammaslääkäriä ja muuta mukavaa luvassa tänään.
Hammaslääkäri arpoi: otetaanko röntgenkuvat vaiko eikö oteta? "ja mites tää ajanvaraus taas toimiikaan?"

*

Perjantaina oltiin saunassa. Isoveli sukelsi paljuun: otti nenästä kiinni ja pulputteli. Pikkusisko katsoi silmä tarkkana mallia, otti poskista kiinni ja puristi huulet sormilla napakaksi tötteröksi. Ja päätä altaaseen.

Lauantaina oltiin uimassa. Isoveli ui jo aivan tyylikkäästi. Isosiskon uimataitokin on vielä muistissa: sukellukset ja liu'ut sujuvat napakasti nekin.
Pikkusisko vetkoili omalla tyylillään. Loppuajan annoin kimulin olla pikkualtaassa ilman kellukkeita: kerran toisensa jälkeen tyttö upotti päätään pinnan alle, vetkoili ja ketkoili, pääsi joskus muutaman sentin eteenpäinkin ja pulputti mennessään. Päältä katsottuna uimataidon oivallus on muutaman uimakerran päässä. Porealtaassa sukeltelua piti vähän rajoittaa.
Rohkeutta tuosta natiaisesta ei ainakaan puutu.
Jaksan vieläkin aika ajoin seurata keskosäitien oman yhteisön keskusteluja: viime aikoina listalla on pohdittu, ovatko keskosajasta selviytyneet lapset temperamenttipiirteiltään jotenkin tiukempaa tavaraa kuin tavislapset. Yleinen mielipide on tätä näkökulmaa kannattava, ja oma yksityiseni varsin vahvasti puoltava.
Pikkusiskossa on voimaa, uskallusta ja rohkeutta tuplasti sen mitä isommissa sisaruksissaan - onko se se voima, joka on hänet aikoinaan pelastanut? Onhan hän herkkä, ujo, joskus arkakin, mutta toisaalta: kumpikaan isommista, vauvauinnin käyneistä, ei ole noin mutkattomasti puljannut vedessä. Kumpikaan isommista ei ole mennyt yhtä rohkeasti vieraaseen ryhmään: Pikkusisko itkee kyllä sydäntäsärkevän lohduttomasti, mutta samalla menee sisälle, omalle paikalleen. (vai onko se alistumista väistämättömän edessä?). Pikkusisko leikittää kissaa, eikä piittaa vaikka se vähän raapii tai puree - siinä kun isompien leikki loppuu loukkaantuneena valittamiseen. Ja vastaanväittämisessä, vitkastelussa, valikoivassa kuulossa ja kaiken muun kuin pyydetyn puuhailussa tämä kimuli on ylivoimainen ykkönen.
Johtuuko se keskosuudesta vai onko hän meidän juuri tämän elämänvoiman ansiosta?

taas meni keskostelun puolelle.