sinnikkään ja herkeämättömän työnteon ansiosta tämä päivä ja viikkokin alkaa olla jo hyvissä kantimissa. Yhden-pari pikkujuttua ajattelin vielä saattaa alkuun, etteivät unohdu ensi viikosta ja sitten!

Niin, sitten rymistän kaupungille etsiskelemään Isosiskon synttäritarvikkeita.
Kimuli on kehuskellut synttäreillään siinä määrin, että kavereiden äidit ovat jo alkaneet soitella minulle, osa jopa kysellyt, saisiko kutsuille lähettää muutaman ylimääräisen lapsen.
Mitä ihmettä se napero oikein on puhunut?
Oikein pelottaa...millaisin odotuksin ne kaikki puolentusinaa pikkukimulia meille tulevat!

*

Odotan viikonloppua. Ihan muuten vain, ilman sen suurempia etukäteissuunnitelmia. Täytyy saada rauhoittua välillä.
Töitä riittää, työ2:een pitäisi ehtiä keskittymään ensi viikolla.

**

päivän miete tänään Theroux:n runosta:
"[...]If a man does not keep pace with his companions,
Perhaps it is because he hears a differnet drummer.
Let him step to the music which he hears,
however measured or far away"

(jos ihminen ei kulje tahdissa toveriensa rinnalla, se ehkä johtuu siitä että hän kuulee toisenlaisen rummun äänen. Anna hänen käydä musiikkiin jonka kuulee, mikä sen rytmi onkaan, tai miten kaukana)