...Vegaanin kasviskeittokirja
ei muuten, mutta eikös Vegaanin Pihvinpaistokirja olisi jotenkin yllätyksellisempi juonenkäänteiltään? Ensimmäisen eepoksen teemat, reemat, motiivit, ikonit ja indeksit lienevät melko helposti ennalta pääteltävissä.
Pihvinpaistokirjan jatko-osa Lihansyöntiä Vannoutuneille Vegaaneille saattaisi yllättää harjaantuneemmankin lukijan loppuratkaisullaan ja postmodernilla otteellaan.

No, toisaalta. Ei tämäkään opus nimellään järin vakuuta, olkoonkin että lastenkirjasta on kyse: Aulis löytää käpälänsä. Kirjan jatko-osa Auliksella on myös nenä! saavuttanee lukijakunnassaan käsittämättömän suosion. Ja jatko-osan jatko-osa: Aulis luetteloi kehonosiaan on jo muodostumassa klassikoksi taaperoikäisten keskuudessa.

-pohdiskeluja kirjaston uutuushakukoneella-

**

Viikonloppu meni mennessä ja tullessa.
Vä-vä-vä-väsyttää. Taas vaihteeksi.

Isosiskolla alkoi uimakoulu.
Pikkusiskoa otti päähän.
Isoveljellä on loppuviikosta edessä ensimmäinen oikea koe, johon pitää ihan lukeakin.

*

Tapasin viikonloppuna muutamia vanhoja koulu- ja harrastuskavereita.
Jos joskus heikkoina hetkinään sitä tuleekin mietittyä miten ja miksi on päätynyt elämässään tällaiseen tilanteeseen, ja etenkin sitä jos olisi tehnyt toisenlaisia valintoja, missä nyt olisikaan. Lähinnä tietysti olettaa heikkoina hetkinään, että toisenlaisilla valinnoilla olisi jotenkin onnellisempi, vaikutusvaltaisempi, rahakkaampi ja kaikin puolin loisteliaampi yksilö.
Kuuntelin näiden tuttujen ja puolituttujen itsetehostusta, katselin hiljaa alta kulmien tarvetta olla näkyvillä ja kuuluvilla, amerikkalaisen tyhjänpäiväisesti suuria sanoja puhuen.
Tulin kotiin: lapset ryntäsivät täyttä laukkaa ovelle ja puhuivat toistensa suihin. Olivat suunnitelleet nukketeatteriesityksen, askarrelleet rahat, joilla piti ostaa liput. Aakkospalikoilla numeroineet paikat lastenhuoneeseen ja rakentaneet nukketeatterin alasänkyyn. Teatteriesitys oli loistava: prinssin, kuninkaan ja muiden hovihenkilöiden ohella tarinassa seikkaili pääsiäistonttu.
Siinä istuin, polvet melkein suussani. Enkä halunnut olla yhtään missään muualla.
En yhtään loisteliaampi, vaikutusvaltaisempi tai rahakkaampi.
Voiko ihminen elämässään enempää saavuttaa?