eilisestä tuli yhtäkkiä pitkä päivä: normalin työpäivän päätteeksi osallistuin kehittämisprojektin palaveriin, joka venyi kovin pitkäksi, säntäsin sieltä suoraan koulutukseen ja kotiuduin vasta myöhään illalla. Lapsilauma oli vaakatasossa kun pääsin kotiovesta sisään.

Koska eilinen kontaktini lapsilaumaani oli varsin vähäinen, oli tässä aamussa shokkia ihan kyllikseen.
Heräsin siihen, että aamun radion paikallisuutisissa sivuttiin etäisesti työtäni käsittelevää asiaa. Mikään ei ole inhottavampaa kuin herätä työmietteissä. Paitsi ehkä herätä siihen, kun radiossa haastatellaan jotain työn kautta tuttua. Se vasta kurjaa onkin.
No, joka tapauksessa heräsin.
Rämmin pystyyn ja paukautin puurokattilan hellalle. Isosisko kohmusti keittiöön. Pohdin puoliääneen, onko tässä päivässä jotain erityistä.
Liikuntaa nyt ainakin. Onko liikkapussi pakattu?
Ei.
Ai niin, tänään on se jalkapalloturnauskin. Mitäs sinne taas tarvittiinkaan?
Ja ai niin, tänään on koulukuvauskin.
Isosisko otti pultit, koska on kasvanut ulos kaikista mekoistaan ja hameistaan: "mä oon koko koulun ainoa ruma tyttö!"
Minä kohnasin vaatekaapeissa etsimässä liikuntavarusteita: shortseja, teepaitaa ja pyyhettä, sitten parvekkeella etsimässä futisvarusteita: suojia ja tossuja, toista teepaitaa, verskoja ja eväitä. Isoveli tipsutti perässä: "äiti mä näin kummaa unta että meidän huone oli muuttunut uima-altaaksi ja muistaksä että mullakin on tänään liikuntaa jos unohtaa yhdenkin varusteen tulee unohdus, sanoi ope ja ainiin mulla on reppuvihossa yks lappu"
Pakkasin Isosiskon jalkapallovarusteet.
Kävin hämmentämässä puuroa.
Pakkasin Isosiskon liikuntavarusteet.
Kävin hämmentämässä puuroa.
Kurkistin Isosiskon koulureppuun. Siellä oli kaksi koulukirjaa, neulepaita, collegepaita ja 100 värikynää sisältävä puolimetrinen värilaatikko.
Otin värilaatikon pois.
Isosisko sai uuden hepulin.
Käskin hänen pakata tarpeelliset värikynät kynäkoteloon ja jättää värilaatikon kotiin.
Hän istahti lastenhuoneen ovensuuhun valitsemaan värejä.
Kävin tönimässä Pikkusiskoa.
Harppasin Isosiskon yli ja menin hämmentämään puuroa.
Etsin Isosiskolle kuvausvaatteet.
HraHakkarainen hämmensi puuroa.
Isoveli vaati selkeäsanaisesti liikuntavarusteitaan.
Harppasin Isosiskon yli etsimään ne.
Kävin tönimässä Pikkusiskoa. Hän ilmoitti ettei mene päiväkotiin.
Harppasin Isosiskon yli etsimään Isoveljen kuvausvaatteita.
Harppasin Isosiskon yli penkomaan Isoveljen koulureppua.
Isoveli toi reppuvihon näytille. Siellä oli ilmoitus koulun tietokonekerhosta.
Kysyin meneekö hän sinne.
Isoveli ei tiennyt. Vaikka alkuviikosta olikin menossa.
Paheksuin koulun harjoittamaa huonoa infoa eri kerhoista.
HraHakkarainen annosteli puurot lautasille.
Kävin penkomassa Pikkusiskon ylös.
Kirjoitin Isoveljelle luvan osallistua koulun kerhoon.
Paimensin lapset syömään.
Pikkusisko sai hepulin, kun vitamiinipilleri ei tullut ulos kuorestaan.
Lapset saivat syötyä.
Minä pääsin pöytään.
Lapset menivät pukemaan.
Kävin selvittämässä jonkin kriisin, luultavasti sukkahousut olivat solmussa.
Sain syötyä.
Kaikki lapset harjasivat hampaitaan ja kilpailivat siitä, kenellä on eniten vaahtoa.
Isoveli voitti.
Pikkusisko halusi "plooritapletin"
Annoin sen hänelle.
Isot alkoivat tehdä lähtöä.
Pikkusisko alkoi pukea, samoin minä.
Pikkusiskon sukkahousut menivät solmuun.
Isot lähtivät.
Minä ja Pikkusisko lähdimme. HraHakkarainen oli jo mennyt, mutta en edes huomannut sitä.
Tasapainoilimme tiellä. Pikkusisko hikkasi.
Pääsimme päiväkotiin. Huomasin, että vaihtovaatteet olivat kotona.
Palasin kotiin.
Hain vaihtovaatteet.
Palasin päiväkotiin.

Pääsin töihin. Siunatun rauhallista, vaikka täytyykin punnertaa kokonainen projektisuunnitelma paperille ja hoitaa muutama muu juttu.

**