aamun tökkyröissä kun istahdin koneen ääreen, ilmoitti Piällysmiäs että "kaverisi tulee taas" - kyllä vain ja ta-daa: Maalivahtihanskamies!
Olen liki kaksi tuntia kuunnellut hänen todistustaan siitä että käsitteillä oleva materiaali on todella uraauurtavaa ja historiallista (~ ~ ~ ~ *siipien havinaa*), mutta myös kontroversiaalista ja tulee herättämään suurta keskustelua ja sitä luetaan kuin piru raamattua. Mistä syystä onkin tärkää että nimeni näkyy heti kansilehdellä.
En ole aivan varma siitä, millaista ansiota se minulle tuottaa. En oikeastaan vieläkään tunnusta tätä tekstiä missään muodossa omakseni.
Maalivahtihanskamies opastaa korjaamaan kohtia, jotka on itse sanellut - näin sen pitää olla - koska asia ei todellakaan olekaan näin. Hivenen uuvuttavaa, mutta onneksi höysteenä on aina muutamat puulaakiliigatorjunnat ja tänään uutuutena heitot. ("katsopas tätä heittokättä! Sen kuuluu mennä näin, tästä korvan vierestä niin että korva jää lepattamaan"). Olen oppinut varsin kiitettävästi nokittamaan - kertomaan tarinan tarinasta. Haastattelemaan - on niin hauskaa ohjata keskustelua vanhoille tutuille urille. Mutta myös palauttamaan keskustelun oikeaan aiheeseen kun siihen on tarvis. Olen ruvennut suhtautumaan Maalivahtihanskamiehen paluuseen puheviestinnällisenä haasteena, oivana kommunikaatiotaitojen harjoitus- ja temmellyskenttänä.
Hämmentävää: hanskademonstraatio puuttui tästä päivästä tyystin. Lupasin materiaalin valmiimpana sähköpostitse jo tällä viikolla. Parempi saada se muuton jaloista pois, ja korjattavaa on oikeastaan vain nimeksi. Enimmäkseen Maalivahtihanskamies käyttää keskusteluaikaa kertoakseen miksi materiaali on niin historiallista ja mikä juuri tässä kohdassa on hyvin, vaikkakaan ei aivan hänen sanoillaan sanottuna. Sain kuitenkin luvan muuttaa minua suuresti jurppineet passiivit parempiin muotoihin. Voitto se on pienikin voitto.
Piällysmiäs lähti taas luimistellen syömään, tiesi varmaan että olisin vilauttanut sormea jos olisi katsonut päin...

**

Täytyy vähän rehvastellakin. Pitkästä aikaa sain herraHakkaraisen kaivamaan Scrabblen esiin. Ja ensimmäistä kertaa varmaan ikinä voitin hänet - mokoman hyväonnisen ristikkofriikin! Vaikka voitto olikin marginaalinen (311-305)

Isoveli on kiinnostunut shakista - isän shakkitietokone vetoaa pieneen poikaan. Napero nakitti koneen eilen kahteen kertaan ennen uloslähtöään. Herrat tarkastelivat siirtojaan: "kuningatar menee B-kaks", minä siihen "jaa-a, kuningatar on b-kaks ja kuningas on b.virtanen" HerraHakkarainen väitti että moukat eivät ymmärrä shakkia ja sabotoivat kommenteillaan kunniallisia pelaajia.
Uhkasin häntä tornigambiitilla. (mitä se sitten ikinä lieneekin)

Nyt syömäilemään ja Maalivahtihanskamiehen kuolemattoman materiaalin pariin.

**

Ainiin, vielä - Vintti! Olen hautonut mielessäni jo pitkään tätä "tietoinen päätös" -asiaa. Että voi tehdä tietoisia päätöksiä suhtautumistavoista eri asioihin. Päätin tehdä sellaisen, puhua tietoisesti yhdelle laumastamme tietyllä, vähän erilaisella tavalla, ja katsoa johtaako se parempaan suuntaan. Pieniä viitteitä ilmassa jo on. Toivottavasti osaan pysyä päätöksessäni.