...niin hiljaista.
en oikein osaa tarttua mihinkään - tuntuu että kaikki työ on pelkkää epämääräistä rääpimistä sieltä ja täältä, ei mitään kunnollista urakkaa johon tarttua.
Paitsi että pohdiskelen laiskanpulskeasti paria excelin laskukaavaongelmaa. Järkeistin hienon taulukkoni niin järkeväksi, etten saakaan rakennettua enää kaavoja näppärästi vetämällä. Mutta tässäpä pähkäillessä kuluu aikaa hienosti.

*

Pääsin eilen kurkistamaan vanhaan kesätyöpaikkaani, liki parinkymmenen vuoden taakse (en kyllä ole niin vanha!!) asiakkaan näkökulmasta. Hassua. Kummallista. Olo oli yhtaikaa nostalginen ja jotenkin irrallinen, tavallaan mikään ei ollut muuttunut ja kuitenkin kaikki on, minä olen.
Muistan millä innolla sitä silloin tehtiin. Se ilo on kai johonkin tekijöiltäkin kadonnut vuosien varrella. Rutiinit niin helposti syövät ihmistä, vaikka toisaalta ovat niin turvallisia.

*

Isosisko on päättänyt aloittaa jalkapalloilun. Hän on sovittanut jo Isoveljen pelipaitaa ja suojia ja tänttäröinyt tyytyväisenä peilin edessä. Tänään pitäisi siis (taas) mennä kentän laidalle.
Heräsin aamulla siihen kun Isosisko huokaili huolestuneena ikkunassa: "Taas siellä sataa, mitä jos mä en pääsekään harjoituksiin!"
Hyvä että edes joku on innostunut.

*

UPM lähti harjoittamaan teollisuusvakoilua.
Minulla on sellainen olo, etten ole vielä herännytkään, huolimatta siitä että olen kököttänyt täällä jo hyvän tovin tuijottamassa taulukkoani ja pohtimassa laskukaavaongelmaani.

Lähdemme loppuviikosta lasten kanssa leireilemään. Haluaisin maata kesänurmella hraHakkaraisen kainalossa ja elää voimallisesti, niin että tuntisin ruohon kasvavan selkääni vasten ja auringon kietotuvan hyväillen ympärilleni.