...naperoiden väri vaihtelee tuhkanruskeasta punertavaan, hraH muistuttaa paikoitellen katkarapua, selässäni kiristää ja punertaa.

Hyvä loma siis. Naperoiden toiveen mukaisesti reissun pääpaino kulki akselilla ranta-allas-hotellihuone-allas. Edes vesipuistoon emme saaneet heitä lähtemään - vähään tyytyväisiä.

Tänään annoimme lauman vain olla; illansuussa totesimme että keskeytymätöntä, intensiivistä, riidatonta leikkiä oli jatkunut yhtäjaksoisesti liki kymmenen tuntia - ison osan ajasta myös Isoveli oli typyköiden touhuissa mukana. 
Leikkivajetta.
Tiiviillä yhdessäololla matkan aikana kauhukolmikko löysi taas toisensa ja Isoveli otettiin ilolla mukaan leikinrakentajaksi - typykät luovat veljeensä ihailevia katseita. 

Itse olen häärännyt vapautuneesti, nautinnolla: ensitöikseni eilen illalla surruutin koneellisen pyykkiä ja vaivasin pari pellillistä sämpylöitä (mitä muuta voi äiti-ihminen tehdä, jos lapsukainen sanoo ensisanoikseen kotiintulon jälkeen "eikö oo kotileipää?")
Tänään olen jatkanut pyykkäämis-järjestelmislinjoilla. Rauhallisesti, kiireettömästi, pakottomasti. Kun alkoi ottaa päähän, oikaisin itseni sohvalle, otin torkut.
Nyt on ihan oikeasti loma.