olen niistänyt paketillisen nenäliinoja ja yrittänyt siinä välissä saada vähän töitäkin aikaiseksi.
Pahimmat ontelotulehdusoireet ovat lientyneet, mutta päätä särkee ja silmissä on tylsä olo. Ja väy-väy-väsyttää.
Ja vali-vali-valittaa sen takia, ainakin ajatuksissaan, ihan koko ajan.
Pitäisi keksiä Isosiskolle synttärilahja.

Naperot ovat jostain syystä jumiutuneet pohdiskelemaan tulevaisuuksiaan, lähinnä koulutusmahdollisuuksiaan.
Isoveli aikoo "yrittää yliopistoon", alana tällä hetkellä avaruustieteet. Isosisko aikoo mennä ensin lukioon, sitten ammattikouluun, sitten ammattikorkeakouluun, sitten yliopistoon.
Pikkusiskosta tulee eläinlääkäri, ja asia on sillä selvä. Epäselvyyttä on ainoastaan kotosalla juoksentelevien lemmikkien määrissä ja lajikkeissa.
Isosisko lupasi, ettei ikinä tuo lapsiaan meille hoitoon, koska "toi ukki tai pappa tai mikäsesitonkaan kuitenkin opettaa niille ihan höpöjä".
Järkyttävän päämäärätietoisia lapsia!
Minä en tiedä vieläkään.
Ja muutenkin olemme hraHakkaraisen kanssa huonoja esimerkkejä kasvaville kansalaisille, koska teemme sitä mihin olemme sattuneet enemmän kuin puolivahingossa joutumaan, ilman kutsumusta taikka suunnitelmallisuutta.

*

Muistin juuri, että illalla olen luvannut vetää yhden pienryhmän. Voi päässäni vellova räkämykkyrä! Paljon mieluummin olisin lojunut kotisohvalla voihkimassa.
Harmittaa muutenkin: sain juuri Isosiskolta kiukkuista palautetta siitä, että olen "aina vaan poissa ja kokouksissa, eikä ikinä kotona".