En oikein tiedä, kumpi on ihmeellisempi hilavitkutin: askelmittari vaiko excel-taulukkolaskentaohjelma. Siitä, kun hankin askelmittarin on nyt kulunut suunnilleen kuukausi.
Olen kävellyt keskimäärin 10797 askelta päivässä (poislukien jotkut viikonloput), vähimmillään olen ottanut päivässä 7650 askelta ja enimmillään 16819. Askelteni mediaani on 10187. Tiistait ja keskiviikot ovat tuotteliaimpia päiviä kävelyn suhteen.
Ja kaikki askeleeni ovat arkiaskelia, lenkeille en ole ehtinyt.
Viikonloppuisin en ole halunnut ihmemittariani käyttää. On nimittäin masentavaa huomata, että sinä aikana kun luulen istuvani kaikessa rauhassa siemailemassa aamukahvia (viikonloppuun kuuluu kahvi, arkiaamuun tee!) ja lukemassa lehteä, olenkin huomaamattani ottanut melkein viisisataa askelta. ("äiti, tuu auttamaan!")
*
Isosisko oli eilen partioimassa. Kuulin jälkikäteen tarinan partioillan kohokohdasta: ennen illan alkua kimulit olivat kunnostautuneet säkenöivässä lajissa nimeltään kengänheitto. Luonnollisesti yksi kengistä (kummikimulin!) lensi - ei onneksi läpi ikkunan, vaan sisäänkäynnin katokselle.
Pelastuspartio kenkä oli tullut paikalle erilaisin apuneuvoin ja nuhdesaarnoin varustautuneena, kenkä saatiin vaurioitta pelastettua, ja kimulit saivat osakseen asianmukaiset torut: "ei kellään vanhemmalla ole varaa ostaa teille uusia kenkiä joka viikko, jos te niitä noin heittelette, eikä kenkiä muutenkaan heitellä"
No, tämän päivän kimulithan eivät sanattomiksi jää, yksi prinsessainen ihanainen oli todennut: "mä käyn täällä vaan joka toinen viikko, niin että mä en tarvii uusia kenkiä kuin joka toinen viikko!"
*
Kommentit