verstaalla on hiirenhiljaista: UPM pitää lomapäivää, ja ilmeisesti kaikki muutkin myös.
Ajattelin mopata kohta lattiat.

Eilisessä ei mitään mainittavaa, paitsi Hammaskeijuilu osa3 yhdessä Pikkusiskon kanssa. Ostimme kurahousut, pantterikuviolliset sisähousut ja - yllättävää! - pehmolelun. Sisätossuista ei löytynyt oikeaa kokoa ja puhti loppui muutenkin kesken.
Vähän yllättävääkin: olisin oikein hövelillä tuulella ja valmis ostamaan jälkikasvulle melkein mitä tahansa, eivätkä ne keksi haluta yhtikäs mitään.
Paitsi Pikkusisko: "ei me sentään varmaan voida mitään lemmikkiä ostaa" + kaihoisa huokaus lemmikkieläinkaupan edessä.
Kävimme silti katselemassa kun marsut ottivat yhteen ja puput puputtelivat häkeissään.

*

Tässä työpäivän hiljaisuudessa olen ehtinyt tutustua vaikka kuinka moneen kiinnostavaan blogiin, saanut paljon uutta mietittävää ja huomannut miten ikiaikaisen yhtäläisiä jotkut asiat voivat olla. Hämmentävää.
Usein kuvittelen, että väistämättä kaikki ihmiset ajattelevat samoin kuin itse, ja olen vilpittömän hämmästynyt siitä, kun huomaan ettei näin olekaan.
Sitten alan uskoa, että olenkin ajatuksineni ja tunteineni aivan yksin - ja yhtäkkiä löytyy ihmisiä jotka tuntuvat kokevan ja ajattelevan samoin.

Siinä on jotain samaa kuin vanhoissa luokkakuvissa. Kun katsoo tuntemattomien ihmisten luokkakuvia, näyttävät kaikki lapset jotenkin samanlaisilta, vähän tutuilta.
Kun katsoo omia luokkakuviaan, huomaa enemmän eroavaisuuksia ja persoonallisuuksia.
Ihmiset ovat kiehtovia, niin samanlaisia ja erilaisia.

*

Höh! Mistä tällainen pseudofilosofointi oikein kumpuaa? Parasta vain tarttua moppiin, että tähänkin päivään saadaan jotain työksi laskettavaa yleishyödyllistä toimintaa.