koulut ovat onnellisesti alkaneet, Pikkusisko työnnetty päivähoitojärjestelmään ja itse olen palannut verstaalle nakuttelemaan. Muutaman päivän laiskottelu kostautuu aina valtavana sähköpostivuorena.
Kummallisen äkkiä lapset palaavat ruotuun, vanhoihin tuttuihin rooleihinsa.

Pikkusisko on alkanut pitää päiväkirjaa, se on sydäntäsärkevän ihanaa luettavaa.
"rietelin Isosiskon kansa. Kisat röntsyili. Minä rakastan Samuelia"
Tekee mieleni kääriä tämä pikkutiiperini lämpöiseen huopaan sohvannurkkaan, turvaan pahalta maailmalta.

*

Miksi ihmeessä aina kun palaan jotakuinkin levänneenä lomalta, vapaalta tai muuten vain kotoa, paikalle pyyhältää Hanskamies?
Kun olen kuunnellut pari tuntia hänen erinomaisuuttaan, olen aivan sekopäinen ja lomakypsä jälleen.