alkaako olo kohentua? Olen uskollisesti ja urheasti joka aamu ja kohta viikon ajan jo joka iltakin nieleskellyt omega-kolmosia. Aamuisin kuljen silakan pyrstö suussani ja iltapäivisin nautiskelen pellavaöljyn hienostuneesta (not!) mausta. Mutta ainakin olo on parempi. Pitkästä aikaa riehuin keittiössä: laitoin ruokaa oikein sydämeni kyllyydestä, leivoinkin. Parina päivänä olen taas jaksanut kuntopyöräilläkin ja olen parantunut melkein kaikista hypokondrisista fataaleista vaivoistani. Eläköön sille!
Keittiössä riehuminen kannatti: eväänä oli tänään limettikalaa ja appelsiini-suklaahippukakkua. Jee.

Päivän kruunasi elämäni valo, tuo ihanan kärsivällinen herraHakkarainen, joka lakkaamatta jaksaa keksiä uusia ilonaiheita.
Studio Julmahuvi pelastaa vielä monta tulevaakin iltaa.
Olin jo aivan unohtanut, miten loistavan mainiota, hyvin tehtyä huumoria se onkaan. Toki muistissa ovat Touko-poukot ja muut klassikot, mutta entäpä kaikki ne, joita en enää muistanutkaan?
Practical English, Abu!
Elokuvaklassikko Roudasta rospuuttoon! (puhumattakaan illan elokuvasta Lasi, joka nostatti kylmiä väreitä ja varsin elävästi kaikeksi kauhukseni nenääni nousi muinaisen openi AnnaIivanan krasnajaploshadin tuoksu...)
ja tietenkin Nanook!
Nauroimme vielä aamupalallakin.

**

Työrintamalla: uusi Piällysmiäs ja vanha Piällysmiäs töytäilevät talossa pitkin ja poikin. Läksiäisiksi vanha Piällys testamenttaa uudelle Piällykselle mm. kahden kiukkuisen naisen kriisin. 
Minä en ole kumpikaan kiukkuinen.
Mutta joudun kyllä kuuntelemaan sitä natkutusta.

**

kotirintamalla.
Olemme hukkumaisillamme joulukalentereihin.

Pikkusisko on muuttanut tampereelta islantiin.