kaffepaussilla verstaalla.
Eilen kituutin kotona kuumeetonta potemispäivää viettäneen Pikkusiskon kanssa. Suunnittelin ponnekkaasti oman vaatekaappini järjestelyä, mutta tavoilleen tunnollisena Pikkusisko piti huolen päivän ohjelmistosta varsin tiukasti.
Toisinaan haaveksin kotiäitiydestä, mutta yleensä nämä sairastelupäivät häivyttävät mokomat haaveet.
Tänään verstaalla olemme raikonneet alakerran neukkaria remppamiesten jäljiltä. Rempparemmin siivooja sanoi tulevansa "perjantaina", joita on minun laskujeni mukaan ollut tässä matkan varrella jo kolme. Siispä minä nyt moppasin lattian kertaalleen ja yhdessä poikain kanssa nostelimme tavarat suunnilleen paikoillaan.
Työstressiä ilmassa: vuoden kiireisin aika edessä, ja tällä hetkellä näyttää siltä, että kaudesta tulee vielä normaaliakin kiireisempi. Tuttu ohjelmisto on muuttumassa, käyttökoulutus järjestetään ilmeisesti noin sekuntia ennen uuden ohjelmiston tuloa (ei siis toivoakaan hiihtolomasta!), ja kun vielä herrakerhon päässäkin tökkii, alkaa vaikuttaa siltä että istun koko maaliskuun verstaalla.

**

Sorruin ostamaan kisuille kivan lelun.
Toistaiseksi sillä ovat leikkineet Pikkusisko, Isosisko ja Isoveli.
Hyvä että edes joku.

HerraHakkaraista lukuunottamatta olemme sitä mieltä, että kissanpennulle olisi tarvetta. Yritimme pohtia salasuunnitelmia kissanpennun taloontuomiseksi.
HraHakkarainen ilmoitti ylväästi että joko hän tai kissa.

Olen havahtunut siihen, että Leevi-leevinkäinen on ihan oikeasti jo vanha kissa. Kissayhdistys etsii yli kymmenvuotiaita kissoja, joten ilmeisesti ne ovat tässä rodussa jo melkoisia vaareja, tai vähintäänkin harvinaisuuksia. Jostain etsiskelemällä löysin odotettavissa olevaksi iäksi 12 vuotta.
Leevi täytti sen suunnilleen kuukausi sitten.
Se on ihan hyväkuntoisen oloinen, jaksaa joskus juoksennella ja painiakin Viirulaisen kanssa, pappamainen se on aina ollut luonteeltaan, mutta viime aikoina se on alkanut nukkua sellaisia reporankana-unia. Makaa aivan lyttänänä jossain sohvannurkassa tai keskellä lattiaa eikä viiksikarvaansakaan värähdytä, vaikka nimeltä kutsuisi. Uni on selvästi hyvin syvää.