Nopeahuoli kulki kuin enkeli! Halukkaasti, innokkaasti ja kitisemättä.
Ei hassumpi juttu ollenkaan.

*

Olo on jotakuinkin tyhjä ja ponneton, lomaa odotellessa kait.
Herrakerhon ylipääherra ei ole vaivautunut ilmoittamaan, paljonko olen lomapäiviä ansainnut, mikä on kiltille tytölle todellinen ansa. Työlakia tutkittuani tulin siihen tulokseen, että olen jo ansainnut täydet lomat itselleni, mutta niiden pitäminen ilman selvää vahvistusta on kertakaikkinen kauhistus. Niinpä olenkin siinä ristiriitaisessa tilanteessa että odotan lomaa kuin hullu puuroa (lusikka kourassa?) ja poden huonoa omatuntoa siitä, että edes kuvittelen lomailevani.
Kertooko palkkaliuskan lomaraha jotakin lomapäivien määrästä?

*

Luen parhaillaan Zadie Smith: Kauneudesta, joka näkyy olevan intertekstuaalinen ja intellektuaali, ja jota myös näemmä kuvaillaan sanoilla "säkenöivän älykäs aikalaisromaani".
Olen suunnilleen puolivälissä, joten paha on tässä vaiheessa ottaa kantaa mitenkään laajamittaisesti, mutta täytyy tunnustaa että hetkittäin en aivan ole mukana tarinassa. Jotain koukuttavaa siinä kuitenkin on: en malta jättää kesken, vaan haluan tietää, missä vaiheessa tarina nousee siivilleen. Tähän mennessä tarina on edennyt yhtäaikaa tahmeasti ja kiehtovasti.
Lähestyvän loman odotuksessa silmäilin muutamiakin kirjablogeja ja keräilin listaa tarinoista, joita kannattaisi lukea. Vastaanotan kaikenlaisia lukuvinkkejä!

Ja suunnittelen toivioretkeä naapurilähiön kirjastoon tänään.
Olin ajatellut mennä jo eilen, mutta unohdin aivan kentänlaitaisvelvollisuuteni Isosiskon kanssa. Isosisko kävi jo toisissa harjoituksissaan haistelemassa ilmapiiriä, ja oli tyytyväinen. Toinen tyttökaverikin tuli mukaan.
Kentänlaitaisaika kului taas sutjakkaan toisen äidin kanssa jutellessa, ja meidät nakitettiin heti ottamaan jatko-osa jalkapallokirjekurssillemme: ensi viikolla pelataan pienten naperoiden vanhemmat-lapset -peli. Päätimme keskittyä kirjekurssissamme sekä juoksuun että pallonhallintaan.

*

Taidan siemaista kaffet.