Mukava mutta liian pikainen viikonloppu, kuten aina.

Viikonlopun kohokohta oli (tietysti) Semmarikonsertti, jonne tällä kertaa tälläydyttiin koko perheen voimin. Pikkusiskolla meinasi välillä usko loppua, kun tuli niin paljon uusia kappaleita, mutta encorena esitetyt Oboe ja maito  sekä klassikko Kaksi kättä hississä kruunasivat hänenkin iltansa.
Suosittelen kenelle tahansa marraskuuangstista kärsivälle: ei voi olla mieli hapan, kun katselee Pikkusiskon kikkopäätä pomppimassa ylösalas Oboen ja maidon tahdissa ("vants-houtens!") tai kun kuuntelee täydestä sydämenpohjasta loilotettuna "Paskamaanantai ja sataa..."
Voipi olla lastensuojelu oven takana, jos typykkä erehtyy esittelemään konserttirepertuaariaan päiväkodissa kovin laajasti. Paskamaanantai osoittautui nimittäin käsittämättömän inspiroivaksi lauluksi heti kun sen ajatus aukesi: Pikkusiskoa ei ikinä huvita maanantaisin mennä päiväkotiin. Ja se jos mikä on silloin paskamaanantai.
Mutta oli se kyllä kulttuuria. Varmasti oli.

*

Verstaalla meinaa itseltäni usko loppua. Huomenissa herrakerho, ja herrain välillä kuohuu.
Työntekijöinä teimme yhteisen periaatepäätöksen ettemme ota kantaa kuohuntaan, emme tiedä mistään mitään ja olemme vain töissä.

*

Lukeilla Juha Hiltusen Valokuva Jeesuksesta? Kiinnostava ja kiehtova, vaikka myönnänkin ennakkoasenteen tekijää kohtaan. Ja ennakkoasenteen selittämättömiä ilmiöitä kohtaan. Ja voin pahoin turhankin yksityiskohtaisista kidutuskuvauksista.
Lukeilla joka tapauksessa.

Letkeänä lastenkasvatusoppaana ja elämäntapana suosittelen luettavaksi Tom Hodginsonin Joutilaat vanhemmat. Anna lasten olla rauhassa! Kyllä ne keksivät itselleen tekemistä.
HraHakkarainen ainakin toteuttaa tätä ohjelmaa varsin kiitettävästi, kun joku kauhukolmikosta tulee valittamaan tekemisen puutetta, hraH toteaa: "En mä ole mikään ohjelmatoimisto". Yleensä noin kolmen sekunnin päästä lapsilla on jokin puuha meneillään.