Tämä viikko on epäsäännöllisten iltamenojensa takia ollut rasittava. Ei niinkään niiden menojen takia, vaan jonkinlaisten keskeneräisyyden tunnun takia. Olen lähtenyt töistä, rynninyt kotiin, hutiloinut siellä, rynninyt takaisin töihin, hutiloinut, rynninyt takaisin kotiin ja hutiloinut taas.

Ja tietysti yllätysmomentti kuuluu myös tähän viikkoon: eilen soittivat päiväkodista. Pikkusiskoa oli joku öttiäinen pistänyt kaulaan, ja koko poski ja kaula olivat turvoksissa. Ymmärrettävästi eivät halunneet pitää häntä siellä, eivätkä ainakaan laittaa päiväunille. Rynnistin siis kesken päivän hakemaan Pikkusiskoa, vein hänet terveydenhoitajalle näytille.
Ei mitään vakavaa sentään, joten saatoin jatkaa ryntäilyjäni - mutta omiaan lisäämään yleistä keskeneräisen höntyilyn tuntua. Kun äkkiseltään lähtee töistä, jää yhtä sun toista kesken, ja työpöydälle kasakaupalla tavaraa, jota oikeastaan olisin tarvinnut illalla töissä.

*

Viime päivinä olemme hraHakkaraisen kanssa törmänneet vakavaan viestintäongelmaan.
Olen kysynyt ainakin viiteen kertaan tällä viikolla, mihin aikaan hraH perjantaina pääsee töistä (olen aivan hitusen hajamielinen...!)
Saman vastauksen olen saanut joka kerta, ja suunnitellut omat menoni tietysti sen mukaan.
Tänä aamuna sitten kävikin ilmi, että vaikka hraH:n työpäivä päättyy klo 15, hän onkin suunnitellut jatkavansa sitä vielä vähintään tunnilla-puolellatoista.
Minä tietysti murpattamaan asiasta tyyliin: "ainakin viis kertaa olen kysynyt, milloin sä pääset. Mistä me nyt saadaan lapsenvahti" (jne, tiedätte kyllä sellaisen aamukiireisen tyylin)
Johon hraH: "niin-niin, sä olet kysynyt milloin mä pääsen. Mä pääsen kolmelta. Mutta sen jälkeen mä menen vielä kopille. Kyllä sun pitäis tietää, että miehet ja naiset viestii eri tavalla" (ja tietysti pitkä ja vuolas selitys, miksi hän menee kopille ja mitä aikoo siellä tehdä) (neuvotella jostain luentosarjasta = juoda kahvia kavereiden kanssa, ja lätistä joutavia)

Empiria osoitti taas kerran, että Wiion Viestinnän laki 1 on mitä suurimmassa määrin totta: "Viestintä epäonnistuu aina"
(suosikkini on Wiion Viestinnän laki 2: "Paitsi vahingossa")

No, epäonnistuneesta viestinnästä johtuen, suunnittelin päiväni uusiksi. En viitsi laahautua kotiin ryntäilemään vajaaksi tunniksi: koko lauma saa luvan mennä mummin luo, ja ruokana hraH-speciale, jonka Isosisko ystävällisesti kirjoitti ruokalistaksi:
tonikala pizza, kikuananspizza, maksalatiko rusinoita
Jokaiselle jotakin.
(ja minulle jotakin muuta, kiitos!)

Kysyn vain yhtä: kun Isoveli on tänään lähdössä kaverinsa synttäreille, ja nähtävästi melkoisella tohinalla, niin kuka paketoi lahjan - jota minä en eilen illalla jostain omituisesta syystä paketoinut?
Jos minä en satu olemaan paikalla, muistaako kukaan, että lahjaa edes on?
Vai pannaanko pakettiin kikuanans-pizzan jämät?