niin vannoin, että teen kaikki tärkeät hommat pois alta ennen kuin bloggaan - ja tein myös. Tuikitärkeät on tehty heti aamusta apinan raivolla ja nyt kelpaa sitten ottaa vähän iisimmin, ennen seuraavaa numeronäpyttelyurakkaa. Aika pieni rupeama tällä kerralla: alta kaksisataa, menee varmaan tunnissa-puolessatoista.

Olen kyllä guru sisällöntuottaja! Pukkasin eilen nettisivuille(mme) tekstireferaatin tilaisuudesta, jossa en ollut läsnä, siteerasin henkilöä, jonka en ole livenä kuullut puhuvan - telkkarissa kyllä, mutta itikoiden ininää oli korvissani se, ja aiheesta josta en oikeastaan tiedä mitään. Asiantuntijalausuntojen mukaan (2 kpl) teksti on uskottava ja läsnäoloni tilasuudessa huokuu kirjoitukseni asiantuntevuudessa. Taputus omaan selkään *tap*, tässä on jotain aprillihenkistä, vaikka onkin täyttä totta.
Selvennän sen verran, että piällysmiäs tietää kyllä, etten ollut tilaisuudessa. En yritäkään bluffata häntä vaan niitä muita kurjia, jotka eivät paikalle tulleet. Ja niitä, jotka paikalla olivat - saavatpa pohtia, missä nurkassa mahdoin lymyillä.

**

Pikkusiskoon iski eilen pikkuhousumania. Sunnuntai-iltapäivänä vaippa pysyi kuivana ja typykkä kävi oma-aloitteisesti asioillaan. Kysyin, ostaako äiti sulle omat pikkarit? Rahjustin läpi tuulen ja tuiskun ostamaan viime penneilläni (senteilläni) pinsessapikkareita kimulille, joka eilen heti kotiuduttaan vaihtoi vaipan tekstiiliin ja hepakoi niine hyvineen koko loppuillan. Muistuttelemaan tietenkin jouduin, mutta typykkä oli yhteistyössä oikein mallikkaasti.
Tänään kimuli lähti hoitoon housuvaipassa ja pikkareissa - mikä lie ison tytön merkki sekin. Epäilen kyllä ettei hoitotäti vielä anna neidistellä ilman suojavarusteita. (en edes suosittele sitä: saattaapi hoitolaukussa olla varavaatevaje)
Näin huimaavasta edistysaskeleesta huumaantuneena olen päättänyt, että yötutti - muulloin typykkä ei tuttia tarvitsekaan - lähtee pääsiäisenä. Viimeksi päätin että se lähtee joululomalla.
Mutta nyt olen laatinut sotasuunnitelman.
Isoveli aikoinaan uhrasi tuttinsa sankareista suurimmalle: roska-autolle.
Isosiskolle ei lussu kelvannut, vaikka urhoollisesti kannoin sitä mukanani, säännöllisesti uudempaan malliin vaihtaen, yli puoli vuotta.
Pikkusisko laitostettiin tuttiin kiinni: tottakai, imeminen helpotti hengittämisen muistamista, ja antoi lohtua ja turvaa ja valmensi ruokailemaan. Mutta kyllä hänestä vielä joulun tienoilla todellakin näki, että tutti oli välttämätön mielihyvän ja turvan tuoja. Niin hartaasti hän sitä mussutti. Nyt side alkaa selvästi rapistua ja kyseessä on enemmän tapa kuin tarve.

Tähän samaan kategoriaan kuuluu ilman muuta myös se, että pikkuhiljaa on otettava kantaa perheen nukkuma- ja huonejärjestelyihin. Pikkusisko pitäisi vähitellen saada pois pinnasängystä, mikä merkitsee sitä, että Isoveljelle pitäisi saada jonkinlainen ylätasossa oleva nukkumaratkaisu.
Kokonaissuunnitelma, jonka haluaisin toteuttaa kesällä, on sellainen, että me vanhemmat luovumme yksityishuoneestamme. Isoveli saa parvisängyn, oman huoneen ja kaiken sen roinan, joka täytyy raivata pois olohuoneesta hänen oman tilansa hyväksi, 3mx2m kirjahyllyn noin alkajaisiksi. Tytöt saavat jakaa keskenään nykyisen lastenhuoneen - se on sen verran iso, että siitä saa kahdelle ihan kelvolliset omat tilat joskus tulevaisuudessa.
En ole mikään sisustajatyyppi, mutta kyllä tikkurilan värikartat jonkin verran houkuttelevat.
HerraHakkaraisen katse lasittuu ja käsi hapuilee kukkaroa kun vain yritänkään puhua asiasta. Ei usko tuo, että sukuni kunniakasta maalarilinjaa jatkaen kykenisin itse tekemään tarvittavat väritykset.

**

nyt on vissiin lakisääteinen kaffepaussi mennyt. Täytyy juoda kahvit sitten ruokatauolla. Nyt numerot kutsuvat