voi rumasana, rumasana, voi rumasanan rumasana!
Nakuttelutunnus on salapitäen mennyt vanhaksi, enkä saa sitä uusittua koska tunnus on ollut vanhan PM:n nimissä. Taivas yksin tietää kauanko joudun sitä odottamaan. Vanha PM kyllä lupasi yrittää uusia sen, mutta meneekö enää läpi?
RUMASANA!
Ainoa hyvin laiha lohtu on se, että vastaavaa on kuulemma tapahtunut muuallakin, ja ilman varoitusta.
RUMASANA!
Puolimiljoonaa nakuteltavaa jonossa odottamassa ja sormessa on kramppi tai jännetuppi tai jotain.
RUMASANA vielä kerran!

*

Aurinko sentään paistaa.
Olen pyöräillyt töihin. Hyvä.
Mutta Nopeahuolen vaihteisto reistailee. RUMASANA! Mitä järkeä on omistaa pyörä jossa on vaihteita enemmän kuin normaalilla ihmisellä sormia, ja joista kuitenkin vain vasemman käden vanttuun verran  toimii?

Huomenna on se kehvatsun koulutus.

En saanut nukuttua viime yönä, ensimmäistä kertaa pitkään aikaan, kun nakuttelulistat pyörivät päässä ja silmissä. Ja aamu oli sen mukainen.

Käytin typykät eilen vaateostoksilla. Isosisko oli ollut päivällä kouluun tutustumassa eskarikavereiden kanssa ja jokseenkin jännittynyt. Kimuli kehitti vaatimattomat kolme hepulia ennen kassaa, yhden kassan jälkeen, yhden autossa, yhden ennen iltapalaa, yhden suihkun jälkeen ja viimeisen siinä vaiheessa kun yritin peitellä häntä sänkyyn.
Esimerkki: otimme kolme kevätpukua sovitettavaksi, kaksi Isosiskon toivomaa ja yhden muuten vaan. Minä olin ensin yhden kannalla ja Isosisko toisen. Ehdotin että neuvotellaan eikä kinata. Isosisko työnsi alahuulen mutrulleen, letinpään suuhun, kädet puuskaan, eikä suostunut puhumaan. Sovitimme uudestaan ja katselimme, päädyin olemaan toisen kannalla jolloin Isosisko vaihtoi mielipidettään ensimmäiseen. Mutta ostimme sen, ja kimulin kirkkaansiniset silmät loistavat upeasti takin sinistä vasten.
Päivä oli rankka: kouluun tutustuminen, Isoisän syntymäpäivät ja kauppareissu.
Illan viimeisen hepulin aiheena oli se, ettei koko päivänä ollut ehtinyt leikkiä yhtään.

Pikkusisko puolestaan vaateostoksilla ehti sovittaa puolitusinaa pukuja sillä aikaa kun minä taivuttelin mököttävää Isosiskoa. Pipohyllyllä hän sovitti kaikki hiipat siinä ajassa kun minä vasta katselin, löytyykö oikean väristä ja oli kahminut koriin kolmet hanskat, jotka minä julmasti reputin. Kenkäosastolla hän mallasi kenkiä nopeammin ja tehokkaammin kuin Imelda Marcos ja kun kävin hakemassa uutta sovitettavaa, kuului Pikkusiskon kielen kalitus ainakin kymmenen metrin päähän.
Kaiken sen kumartelun jäljiltä meinasin nupata kaupan lattialle, mutta kimulin tahti ei yhtään hiipunut.
Onneksi mukana oli lisäkseni kaksi muuta myötämielistä aikuista - mutta kaikki olimme enemmän kuin uupuneita tämän reissun päätteeksi.

Ennen kauppareissua kävimme Isoisän syntymäpäivillä pikaisella onnitteluvisiitillä. Siellä oli sukulaista ja tuttavaa, Isosiskoa tietysti jännitti, mutta neiti Aropupu oli taas kerran elementissään. Kun me aikuiset tulimme kahvittelemasta takaisin olohuoneeseen, istahti Isoisän hyvä ystävä Pikkusiskon viereen. Katselin kimulin ilmettä - arvasin että kohta napsahtaa tiskiin kuolematon kommentti. Typykkä mittaili tätä mukavaa, tyylikästä ikäsetää ylhäältä alas, taputti slipoverin peittämää vatsakumpua ja totesi: "onpas sulla pullea masu!"
Onneksi lapsettoman sedän huumori riitti - ja minunkin oli jo aika koota joukkoni.

**

rumasana. työt seisovat aina vain.
"kun elämä vaikertaa, niin se vaikertaa!" - päivän Pikkusiskoismi.