viikonloppu on taas(!) ohi, ikkunan takana sataa räntää.

Perjantaina veimme kauhukolmikon pitkään ja hartaasti odotetulle retkelle elokuviin: Risto Räppääjä ja polkupyörävaras.
Leffa ei aivan yltänyt ensimmäisen Risto Räppääjän tasolle, mutta meillä oli hauska, värikylläinen ja ilois-musiikillinen ilta. Arvostan aivan pilviin asti sitä, että lapsille tehdään tasokasta, kosiskelematonta, iloista epäanimaatiota (olen lopenkyllästynyt tietokoneanimaatioihin!) ja kaiken lisäksi kotimaista!
Pöyristynyt olin tietysti leffalippujen hinnoista.
Aloimme lasten kanssa suunnitella omaa elokuvaa: Risto Räppääjä meets Heinähattu and Vilttitossu. Tytöt ovat tietysti Heinis ja Vilttis, Isoveli on Risto. Minä ja herraHakkarainen saamme tuplaroolit Rauha-tätinä ja Hannana sekä Mattina ja herra Lindberginä. Pientä kiistaa käydään siitä, esiintyykö tässä elokuvassa Nelliä, ja jos, niin kumpi tytöistä pääsee siihen rooliin.
Tytöt aikovat joka tapauksessa lähitulevaisuudessa elokuvatähdiksi, ja sen lisäksi he tarvitsevat nellimekot ja nellikiharat. Ensimmäisen Räppääjän musiikit höystettynä epävireisellä loilotuksella ja tömisevillä tanssiesityksillä ovat viime päivinä soineet melkein riesaksi asti. Odotan vain että headhunttaaja ilmestyy kotiovellemme. (tai sitten hermostunut naapuri)

*

Luin Sophie Kinsellan uusimman Kevytkenkäinen kummitus. Ihana satu! Hyväntuulinen, iloinen, hyvin kirjoitettu - hömppää parhaimmillaan. Alkaa hymyilyttää kun vain muistelenkin kirjaa.

*

Työmotivaatio nollilla. Yritin tappaa aikaa moppaamalla alakerran neukkarin lattian oikein kunnolla.