maanantaissa mennään, taas kerran. Vaikea uskoa, että joulu on jo aivan kulman takana. Jostain syystä en ole vielä päässyt kunnon joulunodotustunnelmiin. Eilen käytiin isojen kanssa laulamassa kauneimpia joululauluja - ja kuten tavallista kyynelehdin läpi jouluyöjuhlayön, heinillähärkienkaukalon ja avasin hanat oikein kunnolla enetsivaltaaloistoa kohdalla. Missä vaiheessa minusta on tullut tällainen herkkis?

Itkettävät joululaulut top-3: 1)En etsi valtaa loistoa, 2) Kerran vielä syttyy valo pimeään (en muista sen oikeata nimeä) 3) Konsta Jylhän joululaulu.

Ykkönen on niin selvä, sanat: silkkaa rukousta. Varsinkin toinen säkeistö: "Suo mulle maja rauhaisa ja lasten joulupuu...tuo kotihin jos pieneenkin nyt joulujuhla suloisin..." Sitä toivon joka vuosi ja iloitsen kun sen saamme.

Kakkosesta tulee mieleen viimevuoden joulunalusaika, jolloin muistelin edellistä joulua ja kärvistelin Pikkusisko-murheissani. Pikkusiskohan on syntynyt hyvin pian joulun jälkeen, tuota laulua laulettiin Isoveljen päiväkerhossa, silloin kun olin vielä raskaana. Viime joululta muistan illan, jolloin kuuntelimme sitä yhdessä, Pikkusisko kieri lattialla ja lapset lauloivat kirkkaasti, minä silitin pyykkivuorta ja itkin niin. Itkin viimeistä raskauttani, itkin sitä kaikkea, minkä läpi pieneni oli kuluneen vuoden aikana joutunut käymään läpi. Tänä vuonna kuuntelin sitä laulua aivan neutraalisti, leipoessani ja kuin refleksinä aloin parkua, ulvoa suoraa huutoa. Miten niin onnellinen laulu voi herättää niin vahvoja, niin mustia muistoja? "Kerran vielä syttyy valo pimeään, kerran vielä, kerran uuden tähden nään..."

Konsta Jylhän laulussa sanat ovat itkettävän kauniit, mutta siihen liittyy oikeaa suruakin: eräänä vuonna kauan sitten kummisetäni kuoli joulun alla. Menimme siskoni kanssa hautajaisista joulukonserttiin, jossa lapsikuoro esitti tämän laulun - ja molemmat ajattelimme nuorta serkkutyttöä, joka oli vasta haudannut isänsä. Tämä laulu oli liikuttanut jo ennenkin, mutta tuosta joulusta alkaen sille tuli aivan erityinen merkitys. Tästä laulusta muistan enoni, tuon hämmentävän joulunajan. "Pieni lapsonen vain, joka näin kiiruhtain jälleen kynttilän haudalle tuo, paikka on hiljainen, tumma, liikkumaton..."

Kaikkiin näihin lauluihin ja niiden itkuihin liittyy sekä surua että iloa ja ennen kaikkea liikutusta joulun sanoman äärellä.

Mitkä ovat sinusta itkettävimmät, ihanimmat, puhettelevimmat joululaulut?