Noin keskimäärin tapoihini ei kuulu uudenvuodenlupausten tekeminen, mutta sekä syksyn alkuun että talventaitteeseen kuuluu sentään tomera ryhtiliike ja kaikkinaisen uuden suunnittelu.
Ainoat lupaukset jotka teen, noudattelevat kirjallisuudesta kuulun Adrian Molen linjaa: en ala tupakoida ja autan köyhiä ja tietämättömiä.

Ryhtiliikkeeseen sen sijaan kuuluu joka-taitekautinen ryhdistys ruokailu- ja kuntoilutavoissa. Jotenkin lohdullista suorastaan, että nuo päätökset voi tehdä aina uudestaan, ja aina yhtä matalalla profiililla. Koskaan en tunne epäonnistuneeni tavoitteissani, vaikka aina yhä uudestaan palaan samoille lähteille.

*

Lapset katsovat yhdessä Isoveljen lahjaksi saamiaan Marx-veljesten elokuvia. Tai elokuvaa, kuinka vain. Minä lusmuilen: illalla on tulossa väkeä juhlistamaan vuodenvaihdetta, ja tekemistä olisi. Jostain syystä istun mieluummin kompuutterilla kuin järjestelen paikkoja.
Kaikkein mieluimmin sulkeutuisin makuuhuoneeseen lukemaan. Olen tänään kahlannut läpi pari eeposta, lukufiilis on valtaisa.

*

Jos ikinä laittaisin yhtään mitään youtubeen, laittaisin sinne kuvanauhaa Pikkusiskosta uimassa.
Hersyvämpää näkyä kuin nuorimmaiseni en kertakaikkiaaan osaa kuvitella: olimme taas eilen naapurikaupungissa uimahallissa pluttaamassa.  Napaan asti ulottuvassa viileässä lastenaltaassa Pikkusisko heitti pois kellukkeensa ja loiskahti veteen. Epämääräisen köyryssä asennossa kokonaan veden alla hän roiskutteli eteenpäin: kauhoi käsillään kuin tehosekoitin, kiemurteli jaloillaan kuin lochnessin hirviö ja jotenkin ihmeen kaupalla onnistui etenemään muutamia metrejä tällä taktiikallaan.
Vedestä noustessaan koko komeuden kruunasivat ylisuuret vaaleanpunaiset uimalasit, jotka saivat pikkukimulin näyttämään aivan suljetulta osastolta karanneelta kärpäseltä.
Tai pikkuriikkiseltä kokonaan kastuneelta kevätkeijukaiselta kylmästä hytistessään.

*

Riemukasta ja paljon parempaa uutta vuotta kaikille ystävilleni ja lukijoilleni!