jouhevasti on tähän mennessä kulunut tämä päivä: olen päivystellyt ja jaellut lippuja niitä janoaville. Siitä mukava päivystyspäivä, että porukalla on jotain asiaa tänne. Eilinen ideani on riittänyt päivystyksen ohella työllistämään minut näin pitkälle päivään varsin intensiivisesti. Nyt on selkeästi tasannevaihe menossa, alkuviikosta pääsen jo tekemään yhteenvetoja.

Eilen aamulla kömmin sängystäni unisena ja myttyisenä ja kankeana ja rahjustin lastenhuoneeseen. Isosisko esitteli: olivat lukeneet iltasaduksi jumppakirjaa. "mä osaan kärrynpyörän ja spagaatin". Suoraan sängystä kimuli hyppäsi lattialle ikeniä vihlovaan venytykseen ja painoi vielä pään lattiaan. Minä konttasin lähimmälle tuolille ja kiskoin itseni vaivalloisesti pystyasentoon ja aamupuuron keittoon.

Päivääni on piristänyt myös maalivahtihanskamiehen vierailu - onneksi tällä kertaa olin niin työllistetty, etten joutanut seurustelemaan. Mutta kyllä keskustelun osaset silti ovat tiedossani. ja silmänurkastani näin seitsemänkymppisen papparaisen demonstroimassa keskustelun lomassa kaikkien aikojen komeimpia torjuntoja puulaakiliigoissa hamalla viiskytluvulla. (Hyi, nyt olin kyllä vähän ilkeä!)

Palaan nakutteluihini

mistä muuten johtuu, että jos minulla on mukana eväät, verstaalla ei ole kahvia. Ja jos verstaalla on kahvia, minulla ei ole eväitä - aina päädyn samaan lopputulokseen. Sairaankalliiseen leipomoon ja mielettömiin houkutuksiin, joiden torjumiseksi tarvitsen koko itsekieltäytymisarsenaalini.
Koska kulutan kaiken tahdonvoimani päiväsaikaan, on illalla telkkarin vieressä ihan pakko nassuttaa jotain herkkua.

Paikallisradion paras kuunnelmapläjäys alkaa, nyt hiljaa!