tätä tavallista: yritän verstaalla hallita kasvavaa kesäkaaosta ja pusertaa esiin työ2:n loppuraporttia, kotona yritän hallita kasvavaa kesäkaaosta ja pusertaa esiin riittävän määrän apetta koko laumalle.

Isoveli oli enemmän kuin tyytyväinen historiakerhoonsa: olivat komunneet paikallisen museon salakäytävissä ja luvassa on lisää salakäytäviä ja muuta jännittävää tietoutta ympäriämpäri kaupungin museotointa. Useammin kuin kerran Isoveli viittasi "uuteen ystävääni Lunaan, en kyllä tiedä sen oikeaa nimeä", jonka kanssa oli mukava touhuta.
"Mä olin liian lyhyt koskemaan taikakiveen, mutta kun mä hyppäsin mä sain hipaistua siitä voimaa. Ja sit mun uusi ystäväni Luna otti voimaa mun kädestä."
Lopulta oli pakko kysyä, onko uusi ystävä Luna tyttö vaiko poika - kerholaiset olivat saaneet salanimet, joten en ollut ihan varma kumpaan sorttiin nimi viittasi.
Tyttö.
Joko poikaseni on ystävystymisissään ihastuttavan mutkaton tai sitten edessä on elämän ensimmäinen Suuri Rakkaus. Veikkaan ensimmäistä, niin notkeasti ja luonnikkaasti poikanen ystävästään puhuu.
Tähän asti tytöt, siskoja lukuunottamatta, ovat olleet harmillinen sivuriesa muuten hyvässä elämässä. Jotain edistymistä.

Isosisko oli ehtinyt jo muovailla savesta, tehdä paperimassanaamion, tehdä paperia, piirtää, maalata, olla apuopettajana, ystävystyä ja sopia tapaamisen uimalalle. Typykkä vaikuttaa aralta ja hiljaiselta, mutta aina ja kaikkialla hän onnistuu samaan suunnilleen sekunnissa itselleen hihityskaverin.

Pikkusiskon viulutlaulutjahaukut -kerho alkaa virallisesti vasta tänään. Ohjelmassa on ainakin koiran ulkoilutusta.

Lasten yhteisestä toivomuksesta lähdimme eilen (hetimullekaikkitänne!) maauimalaan polskimaan. Isosisko ei tavannut altaalla kaveriaan - ei mikään ihme, sen verran kuohuisa soppa lapsia altaissa kihisi. Pikkusisko-poloinen on niin pieni että tuuli käy läpi päänsä ja noin vartin puljaamisen jälkeen hampaat löivät jo loukkua. Minä - viluisista viluisin - olin sitä mieltä, että vesi oli miellyttävän lämmintä. 
Millä ihmeellä sitä typykkää edes vähän tukevoittaisi? 
Samalla reissulla piipahdimme pikaiseen kirjastolla hakemassa Isoveljen voittaman tietokilpailupalkinnon. (ja lainasimme kirjan Pikkusiskolle: "miks mä en koskaan saa mitään?")

Aika hyvä päivä kaikkiaan.

Tänään on jalkapallotytöillä peli, äideillä buffet ja äititreenit. Siinä sitä jo onkin ihan riittävästi ohjelmaa yhdelle illalle.

Jatkan loppurapsan pusertelua.

*

edit muutamaa sekuntia myöhemmin:
Kurkistin tilastot-sivulle. Joku onneton on eksynyt tänne hakusanalla "moolilaskut kaava"
ei ole kaikki kotona hällä! eikä mene moolit humanistilla jakeluun!